Pidimme tänään pienet synttärit Vomppikselle. Vain Amerikan kummit olivat kylässä. Ikätoveri oli kutsuttu, mutta hän sairastui. Ei ollut erityisemmin ohjelmaa, sen kun hengattiin. Vomppis oli onnessaan. Ei ole kummeja pitkään aikaan nähty.
Paketteja tuli paljon, Suomesta kaksi ja kummeilta kolme. Konttaustunneli ja teltta olivat etenkin isosiskon ja ystävän suosiossa, Vomppis vasta suunnitteli tunneliin menoa. Muumikissa tuolla parhaillaan laukkailee teltassa ja ja tunnelissa. Meidän ollessa hereillä kissa vain viattoman näköisenä makoili tunnelin sisällä.
Söimme persikkapiirakka (ostin kaupasta), pinaattipiirasta, pipareita ja suomalaista minttukarkkia. Juhlien jälkeen mietimme Tyären kans, mitä ruokia kaipaamme Suomesta. Kauraleipää ja Oltermannia, ruisleipää ja auraa. Täältä tulee ikävä root beeriä, bageleitä ja hyvää appeksiinimehua. Tyär parka itkasee joka kerta, kun mahdollinen muutto tulee puheeksi. Kyllä se minunkin kurkkua kuristaa. Puuh.
Kai se meidänkin paketti kerkesi perille? :)
VastaaPoistaKivaa, että oli mukavat juhlat. Oispa saanut olla mukana!
Voi Tyärtä <3
-Sicko-
No, kyllä varmaan tässä seuraavan viiden vuoden aikana juhlitaan molemmissa osoitteissa! Siis tällainen aikahaitari ku en tiedä, milloin me tullaan täältä pois.
VastaaPoistaR
Onnittelut 1veelle! Kuulostaa siltä, että teillä on ollu just sopivankokoset juhlat tuon ikäselle. Muista ny laittaa kiitoskortti paikallaolleille ;)
VastaaPoistaTeillä on ehtiny näiden vuosien aikana muotoutua sinneki jo se oma elämä ja Tyär on sopeutunu sinne hienosti, saanu kavereita jne. jne. Ei oo siis yhtään ihme, että muutto tännepäin tulee sitten aikanaan ottamaan taas koville. ...vaikka kyllä teitä täälläki kovasti odotellaan jo takasin!
-Kate
Joo, on se sitten kova paikka, jopa kovempi kuin tänne muutto. Vähän on huono omatunto, että tällaisesta muuttoprässistä pistän lapseni läpi kahteen kertaan kolmen vuoden sisällä. Mutta koitan aatella, että loppujen lopuksi se kääntyy voitoksi etenkin Tyärelle, kun on jo kaksi kieltä plakkarissa.
VastaaPoistaR
Voi teitä, kun pitää lähteä. Vaikka minä oon monta kertaa aatellu, että ens vuonna sitten Riikan kanssa sitä ja tätä. Vaikka eihän me täälläkään niin ussein keretä näkemään. Mutta ymmärrän lähtenisen tuskan.
VastaaPoistaLähtemisen siis..ja meinasi unohtua net onnittelut. Onnea, onnea Vompsulle! Seuraavan kerran ko nähhään, niin pikku-M on samanlainen vipeltäjä. Minen kestä.
VastaaPoistaKiitos Vompatin puolesta. Tänään hän sitten kiipesi meidän sängylle. Semmonen kiipeilijä. Kiipeilee ennen kuin kävelee.
VastaaPoistaTuo lähtö kyllä on sellainen panikoittava asia. Voipi olla, että tän jälkeen haluan pysyä Suomessa.
R