Nimittäin kiitoskortteja en ole lähettänyt koskaan täällä. Omien häiden kiitoskortit sentään silloin muinoin lähetin, mutta vissiin puoli vuotta juhlien jälkeen, mutta se oli Suomessa, missä se ei ole niin painava asia. Yksistäkään Tyären juhlista en oo laittanut kortteja perään. Uups. Oon aatellut, että se vieraille annettava lahjapussi ois riittävä, mutta sehän on aivan eri asia. Synttärien jälkeen pitäs laittaa kortti, jossa lukee "Kiitos, kun olit juhlissani ja kiitos lahjasta". No, ehkä saan tämän anteeksi, kun olen osaamaton ulkomaalainen.
Mua on jäänyt vaivaamaan, kun tuossa kohteliaisuustekstissä sanoin, että saatan jopa joskus lirkutella jotain epämääräistä, koska se on kohteliasta ilman, että tarkoitan sitä. Niin siis puolitutuille ehkä teen niin, en varsinaisille kavereille ja ystäville. Heidän kohdalaan olen vielä suomalainen: jos sanon, niin tarkoitan. Niin että ei tarvi luulla, että jos sanon soittavani tai muuta, ihan oikeasti aion. Se on jämpti niin!
Uuh, nyt nukkumaan. Väsyttää ja olen hajanainen. Huomiseen.
Eipä ollu meän lapsuudessa edes noita lahjapusseja synttärivieraille. Tuntuu, että näille nykyajan muksuille ei mikään riitä. Joku äiti selitti, että oli ostanu lapsensa synttäreille jotkut "vastalahjat" ja nähny vielä vähän vaivaa ---> oli jonkun aarteen etsimisleikkijutun kehitelly niiden ympärille. Lapset oli ollu vähän lahjat saatuaan, että eikö mitään muuta, VAAN tällanen. Sillon 80-luvulla päivänsankari sai lahjansa ja kaikkien oli tyytyminen siihen.
VastaaPoista-Kate
Niinpä, vielä meidän lapsuudessa ajateltiin, että ne on päivänsankarin juhlat ja hänelle kuuluu lahjat.
VastaaPoistaR