Niin mua!

Kun joulun köllöttelyjen ja sairastupalöllöttelyjen jälkeen pyöräilee uimahallille ja pulahtaa altaaseen, keho ja mieli hihkuvat onnesta. Uiminen on niin mua! Pyöräileminen on niin mua! Miten oonki voinut olla näin monta VIIKKOA tekemättä sitä, mikä tekee minusta minut? Pöyristyttävää. Taas muistin yhden syyn, miksi en tykkää autoilusta. Taas muistin yhden syyn, miksi ei kannata jäädä sinne sohvalle, vaan ottaa ja uipasta.

Uskaltauduin myös vaakaan siellä hallilla. Oijoi. Tarttee viimein tehä jotain, ku alkaa olla hieman hälyttävät lukemat. Ei mitenkään yllättänyt, että paino on karannut. Sen verran maanisesti olen ahminut sokeria, pikkuleipiä, suklaata, nachoja, sipsejä, salmiakkia, karkkia, muffinsseja, juustoa, pähkinöitä, taikinoita, leipomuksiani, vaaleaa leipää ynnä muuta korkeaenergistä höttöä. Vannoin kolme vuotta sitten, että nyt ei enää jojo lähde ylöspäin, mutta mitä enemmän vannon, sitä enemmän sössin ruokavalioni. Nyt en siis vanno, mutta koitan tehä jottain.

Se vaaka siellä hallilla on sellainen huomiotaherättämätön, ehkä jostain teurastamolta tuotu ruhovaaka. Numerot on kolmen sentin korkuiset ja ne on sillain seinällä, että kaikki varmasti näkee. Ja se lukema ei lähde siitä heti, kun astuu pois, vaan se jää pogoamaan siihen näyttöön. Kiesus. Hieman säälittävästi yritin peittää sen mittariston pyyhkeellä ja astua sitten vaakaan, mutta tottahan pyyhe valahti pois siinä äheltäessä. Oma pyyhe myös. Niin että terve, sinä jälkeeni tullut, pahoittelen, että vaaka tärisi niin kauhuissaan niin pitkään, ennen kuin punnitsi sinut. Ja ei ollu tarkoitus vilauttaa pyllyä sulle.

Olin päivällä varma, että nyt on sairaus nujerrettu ja Tyär pääsee tarhaan huomenna. Nyt illalla vähän vaikutti, että lämpö alkaa taas nousta. Huoh. Menemme huomenna lääkäriin, jos yö taas kuumeillaan. On lapsi kuitenkin vähän parantunut, kun on taas vitsaillut ja ollut tyypillinen nenäkäs itsensä. Kuuden vuoden ikää sanotaan pikkumurrosiäksi, ja se kyllä on alkanut näkyä meillä. No, jututki on aika hauskoja, vai mitä sanotte tästä:
Minä: "Jahas, Matti, keskiviikkona sitten liitelet Suomeen."
Tyär: "Isi, sun pitää varoa että sä et pudota konetta sun kamalilla pieruilla etkä sun vitseilläs hulluta niitä lentoemäntiä."