Kylmän jumittamalla pyörällä Dinkytowniin Elsa perässä vintatessani huomasin, kuinka ärsyttävän mukava auto on. Kun saa vain istua kyytiin, ja kohta ajopeli on lämmin. Erityisen ärsyttävää on, kun se vekotin seisoo tuossa pihassa - tulee liian helposti hypättyä autoon ja unohdettua, että ripsiin jäätyvistä kyynelistä ja poskiin ottavasta viimasta huolimatta pyörän selässä kaupunki tulee ihan eri lailla liki. Pyöräilyä on oikein pidettävä yllä nyt, kun auto on liian helposti ulottuvilla. Tänään vein Elsan tarhaan pyörällä, mutta hain autolla jäisen tuulen ja pakkasen takia.
Koneella kököttäminen ja autossa istuminen eli vähäinen liikunta on aiheuttanut mulle rintarankaan fasettilukon. Oon veivannu yläselkää vaikka sun mihin venytyksiin ja kiertoihin ja otin käyttöön koko vanhan vatsatanssirepertuaarini, mutta eipä vain lukko aukea. Ranka vain naksuu ja rutisee. Kun käännän päätä sivulle, tunnen sen pistona lapojen välissä. Ihan pakko alottaa joku vatsatanssi ja salsa tai reggaeton, että ei ruoto ihan jumiin pysyvästi. Ja nyt kokeilen ensiavuksi vielä tennispallohierontaa. Wish me luck.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti