Sairastupailusta ei kauheasti kerry raportoitavaa. Ulkona näkyy olevan tosi kylmä. Orava siirsi pullansa puusta toiseen piiloon. Katsoimme Peppiä, Olipa kerran elämää ja Tenavia. Kuumetta oli lapsella koko päivän, silmät vuotivat ja ruoka ei maistunut. Jatkamme samaan malliin vielä huomenna.
Luonnontieteellisen museon muumiot eivät aiheuttaneet traumoja, mutta dinosaurukset kyllä. Siis Tyärelle, ei mulle. Hän ei usko, että ihan kaikki saurukset on kuolleet aikapäiviä sitten, vaan illalla ovesta makuuhuoneeseen tulee Tyrannosaurus Rex, ja jos äidin perässä ei kulje, samainen Rex voi nurkan takaa napata suuhunsa. Tämä on kaikki ihan todellista pienelle, ja pelkoa ei järjellä nujerreta. Huoh. Millähän taas kerran saisi palautettua Tyären luottamuksen maailmaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti