Katajaan on taas kapsahdettu. Eilen niin itsevarma kuski luisteli kivasti lumipenkkaan tänään. Ei tullut vahinkoa, en juuttunut kiinni, mutta vähän säikähin. Enempi olis tullut vahinkoa, jos olisin törmännyt siihen rekkaan, jonka perää väistin sinne penkkaan risteyksessä. Huoh. Otan takaisin. En ole harjaantunut kuski.
Muutenkaan ei mennyt ihan kuin Strömsössä, kun autoilin väärään paikkaan joogatunnille. Olin Saint Paulissa, tunti oli Minneapolisissa. Koitanpa lukea sitä tuntilistaa paremmin seuraavalla kerralla.
No, onneksi pääsin Lucylle nuolemaan haavojani. Onneksi on ystäviä, kun kämmäily saa svideloituskäyrän liian korkealle.
Onneksi oli se penkka, eikä rekka! Ystävät on parhautta <3
VastaaPoista-Sicko-
Sillain oli kyllä minulta hyvin hoidettu, että käänsin siihen penkan puolelle, enkä antanut liukua pahki rekkaan.
VastaaPoistaR.