keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Tasaista

Ehkä vähän höhlää aloittaa tämä 28 päivän putki, kun on vain kotona. Ei kauheena päivä toisestaan eroa. Jatkan silti.

Poeka tuntuu paranevan, rohina on vähentynyt, vaikka yskä edelleen saa pään tomaatinväriseksi ja koko vauvan haukkomaan henkeään. Mieluummin minä oisin tuon yskän ottanut itselleni, osaan sentään vasiten yskiä, kun joku klöntti on keuhkoputkessa. Poeka ei osaa, ja on kyllä sydäntäsärkevää seurata, kun lima ei vain liiku, vaikka koko lapsen keho tekee töitä niin maan perusteellisesti. Toivottavasti tämä tästä nyt paranee kunnolla ja pian.

Tänään tein pinaattilasagnea. Siihen meni sellaiset viisi tuntia, kun tietenki välillä oli imetettävä ja vaihdettava vaippaa. Pitää tämä muistaa, jos joskus lähiaikoina pyydän kavereita syömään. Ruoanlaittoon menee enemmän aikaa.

Katsoin Areenasta pari jaksoa Vettä sakeampaa -sarjaa illalla, kun Tyär ja Miesi olivat voimistelussa. Ruotsalaiset ne ossaa. Tai siis on siinä muutama suomalainen näyttelijä kans, mutta ruotsalainen kässäri ja ohjaaja. Just sopivaa hömppää mulle maitoaivolle. Tai siis draamaa se on, mutta aika hömppää ja ennalta-arvattavaa kuiteski. Ja ihanaa, ihanaa kuunnella ruotsia! Ilman tekstitystä en toki sais selvää, mutta silti mukava välillä tunnistaa sanoja.

Tyär treenaa kaiken liikenevän aikansa bridge kickoveria ja käsillään seisontaa. Oikein hyvin sujuu, hauskaa kun on löytynyt rakas harrastus.

6 kommenttia:

  1. Luin eka, että Pojan pää menee yskiessä tomaatinvihreäksi. Piti lukea muutama kerta uudelleen :D Oon tylsä, kun toivottelen aina vaan paranemia pikaisesti, mutta kun sitä mää oikiasti toivon <3 Reppana pieni yskijä, kyllä se siitä vielä helepottaa!

    Mikä on bridge kickover? Tai siis millainen? Taitava Tyär!

    Pinaattilasagne kuullostaa oikein namiskuukkelilta :)

    -Sicko-

    P.S. Mää aina oikein ootan, että pääsen kommentoimaan, koska musta on kivvaa lukia teän kuulumisia!

    VastaaPoista
  2. Omien lasten sairastamista on niin raastavaa seurata sivusta. Ne on jotenki niin reppanoita. Eilen mietin ihan samaa, ku neiti oksensi 11h putkeen, kuume nousi ja veto tietenki ihan pois, ku mikään ei pysyny sisällä, että ottasin tuon taudin mieluummin itelleni. Ja musta on jotenki lasten myötä tullu sellanen stressaaja näiden sairastelujen kans... Rupeen vatvoon päässäni aina kaikkee (nytki ku neiti valitti niskakipua, alkaa miettiä kaikenmaailman aivokalvontilehduksia yms. vaikka järki yrittääki sanoo, että ei se niskakipu tuossa tilanteessa oo mikään ihme). Toivottavasti pikku-E pääsis pian kuntoon, ku on vielä niin mahdottoman pienikin ♥ Ja toivotaan, että kaikkien näiden sairastelusessioiden jälkeen me osattais taas nauttia ja olla kiitollisia siitä normiarjesta.

    Lisää vaan kotipostauksia! Vaikka siellä Ameriikassa se elo, niin ku kaikki muukin, on suurta ja mahtavaa niin teän oikeesta arjesta on just kiva kuulla :) Tätähän tää elo välillä on, kotona oloa mutta niin arvokasta sellasta ♡

    Kyllä tätä sun blogia varmaan muutki lukee mutta eivät vaan kommentoi. Ainaki ite tulee lueskeltua blogeja jonniin verran mutta harvoin tulee kommentoitua. Ja muista, kyllä me ton sun Sickon kans ollaan sen arvosia, että näitä postauksia kannattaa jatkaa vaikka vaan meänki takia :) Mää kyllä jo nykyään odotan noita sun Sickoski kommentteja.

    VastaaPoista
  3. Bridge kickover on se liike, missä mennään käsinseisonnan kautta siltaan ja sitten noustaan sieltä takaisin käsinseisonnan kautta potkasemalla vauhtia lattiasta.

    Samanlaista pyörittelyä lapsen sairauksista varmaan kaikki vanhemmat tai ainaki äidit harrastaa. Ja kun tietää ties mistä taudeista niin helposti tulee sit aateltua että onko se nyt se kauhea tauti. Aina voi koittaa aatella, että vaikka oiski niin kyllä siitä paranee Suomessa ja myös Amerikassa, ku on hyvä hoito.

    Kiitos palautteesta. En mä nyt lukijoita tähän hulluna kaipaakaan, sellainen nettipäiväkirjahan tämä on. Ja itseä usein tää haukotuttaa, en jaksais lukea tällaista itse. Mutta onpa sitten muistona joskus vuosien päästä.

    R

    VastaaPoista
  4. Oho, kuullostaapa hienolta tuo Tyären temppu! Wautsi wau :)

    Kannattaa vaan jatkaa kirjottelua, ei me tuon Katen kanssa täältä lähdetä pois kulumallakaan ;)

    -Sicko-

    VastaaPoista
  5. "Hej på dig", säger svensk. "Mo", sanoo suomalainen.

    Ihanaa lukea, vaikka kuulunkin joukkoon, joka lukee, yrittää keksiä fiksua sanottavaa ja sitten muistaa, että uuni on vielä päällä ja keittiössä ollessa sitten mietii, hmmm kyllä teetä vois nyt maistua ja ehkä vähän suklaata sen kera ja sitten kun palaa tietokoneen ääreen ei enää muista mitä oli keksinyt niin päätääkin procrastinate - aina huomenna mä kirjoitan jotain hyvä kommentin.
    Seuraan siis innoissani sivusta ja nautin.
    P.S. Skypataan taas pian! :)

    VastaaPoista
  6. No kiva kun on lukijoita. Ja onhan aika tyhmää mankua lukijoiden puutetta, kun välillä on kuukausien taukoja kirjoittamisessa. :)

    VastaaPoista