Itkua, parkua ja paskamutsi

On nämä illat kyllä vaikeita meidän perheessä taas vaihteeksi. Isäänsä on tyär tullut siinä, että ennen nukkumaanmenoa alkaa kaikki stressit pyöriä päässä ja uni ei tule. Tyär on vain siinä iässä, että se stressi purkautuu kiukuttelemisena, vinkumisena ja vetkutteluna. Ja se on itseään ruokkiva kehä. Kun muutaman kerran on ollut sellainen kauhea huutoilta, siis sekä vanhempien että lapsen kannalta, niin sitten kaikki olettaa sitä huutoa ja riitaa illalta. Lapsi vetkuttelee ja vanhemmat raivostuu, sama kuvio toistuu. Idylli on kaukana.

Uskon lempeyteen ja rakkauteen, mutta en tosiaankaan tiedä, miten tällaisissa tilanteissa ollaan lempeitä mutta lujia. En se huutaminen ja uhkailu näissä tilanteissa minusta mitenkään hauskaa ole, ja ymmärrän kyllä ihan täysin, mistä se tyären vinkuminen ja kiukuttelu kumpuaa (on tässä taas monta isoa muutosta tullut, yksin nukkumaanmeno, koulun alku ja palaaminen Amerikkaan). Mutta kun nukkumaan on illalla mentävä, jotta aamut ei olisi yhtä tervaa ja samanlaista stressitilannetta.  Meillä on rutiini, luetaan ja jutellaan ja sylitellään ennen kuin koittaa nukkumisen aika, mutta siitä se show yleensä alkaa. Tai siis merkkejä on ilmassa jo rutiinien aikana. Ei kuitenkaan voi tuntikausia sylitellä, vaikka varmaan pitäisi että ei olisi eikä tulisi stressiä. Mutta kuinka moni vanhempi on valmis seisomaan lapsen sängyn vieressä ja silittämään lasta joka ilta klo 21-23? Varman monikin, mutta olen tehnyt sitä melkein seitsämän vuotta ja tulevan vauvankaan takia musta ei ole siihen enää.

Uhkailu, kiristys ja lahjonta on vääriä ja kamalia kasvatusmetodeja, ja kun sille tielle on lähtenyt, on vaikea palata. Ja se kaikki lentää päin pläsiä sitten murrosiän aikana, kun teini käyttää samoja metodeja vanhempiinsa. Ainakin itse muistan käyttäneeni. Jos joku tietää, miten muuten kuin varoittamalla, laskemalla kolmeen ja jonkin edun lopulta poistamalla saa vetkuttelevan lapsen tekemään jotain, mitä on tehtävä (siis  esimerkiksi nukkumaan, vessaan, syömään kohtuullisessa ajassa), kertokoon minulle. Paskamutsi haluais muuttua vähemmän paskaksi. Ja sitten ei tarvi lässyttää, että oothan ihan hyvä mutsi. Joo olen joissakin asioissa, mutta tässä en.