Uppotukki ja Deadwood

Kirjoitan reissurapsaa monessa osassa, jotta tästä ei tule ihan piinaavan pitkää jaaritusta.

Yövyimme Rapid Cityssa Watiki-kylpylähotellissa. Olihan se hauska paikka! Saimme kolme kylpyläiltaa. Päivät kaplastimme ympäri preeriaa, ja neljän jälkeen menimme uiskentelemaan, koska arkisin kylpylä aukesi vasta neljältä. Watikissa oli neljä aivan mahtavaa vesiliukumäkeä, lapsille huima kiipeilytsydeemi vesiliukumäkineen ja hiljaa virtaava kellumisallas. Porealtaassa käytiin lämmittelemässä, kun eihän nämä jenkit ymmärrä saunan päälle. Elsa oli aivan riemuissaan uimassa ja vesiliukumäissä, ja oli siellä kyllä hauskaa meillä aikuisillakin. Iltaisin ei tarvinnut unta odotella, ja nukuimme kuin tukit. Uppotukit.

Tiistaina kävimme Deadwoodissa, joka oli puolentoista tunnin ajomatkan päässä Rapid Citystä. Kultakuumeen aikaan 1870-luvulla syntynyt kaupunki tunnettiin synninpesänä ja vaarallisena paikkana, jossa pääsi hengestään helposti. Ja sai kupan tai vastaavan, koska Deadwoodissa oli kukoistava bordellibisnes. Deadwood antoi nimensä loistavalle telkkarisarjalle, jossa kuvataan villin lännen oikeitakin henkilöitä ja tapahtumia. Deadwoodissa majaili muun muassa ristiriitainen hahmo Calamity Jane, joka oli pahasuinen juoppo ja hyvä käyttelemään asetta. Hän hoiti kaupungin asukkaita pikkurokkoepidemian aikaan väsymättä. Deadwoodissa ammuttiin kuoliaaksi Wild Bill Hickock, ja hänen muistonsa on kaduilla näkyvissä joka paikassa. Kävimme syömässä siinä saluunassa, jossa Hickock tapettiin (paikka on kyllä siirretty noin korttelin päähän alkuperäisestä). Näin maaliskuussa Deadwood oli kyllä tosi kuollut, monet kaupat ja baarit olivat kiinni ja kasinot tyhjillään, mutta kesällä tilanne taitaa olla toinen. Sen verran paljon oli hotelleja, tivoleita, kotieläinpihoja ja muuta siinä kaupungin liepeillä.

Oltiin me siellä oikeesti!

Lounaspaikka ja kasino, jossa tosin emme pelanneet.

Ei kuljeta hepoilla enää.

Hiljainen on kylätie. Beer and Bling oli valitettavasti kiinni....

...koska olisin ostanut Elsalle tän paidan.

Ennen reissua en ollut tajunnut, että Etelä- ja Pohjois-Dakota ovat täynnä surullista ja epäoikeudenmukaista historiaa. Siellä on tapahtunut Wounded Kneen joukkomurha, jossa eurooppalaisperäiset amerikkalaiset tappoivat melkein 200 lakotaa, siis sekä miehiä että naisia ja lapsia. Dakotat oli luvattu lakotaintiaanien maiksi, mutta ne vietiin väkisin kultakuumeen ja muun asuttamisintoilun varjolla. Huoh. Museoissa tuli melkein yhtä ahdistava olo kuin Auschwitzissä.