Meille tuli lyhyt arkiviikko, koska meillä oli yrkkä kylässä. Tai siis Tyärellä se oli, mutta uhkasi vierailla minullakin. Onneksi jätti vain uhkauksen tasolle. Torstai meni toipuessa, perjantaikin piti ottaa vielä rauhallisesti.
Toki työviikon supistuminen kahteen päivään harmittaa ja vähän stressaakin (tämän viikon maanantaina oli päiväkoti kiinni), mutta täytyy sanoa, että nautin yhdessäolosta lapsoseni kanssa suunnattomasti. Tauti ei vetänyt kaikkia voimia pois, ja leikimme monta pitkää ja keskittynyttä leikkiä. Ollaan oltu kahden vauvan perhe, käyty petshop-oopperassa ja opiskeltu kokkikoulussa. Puhuimme myös Skypellä pari puhelua Tyären mukaan "maaiman parhaan opettajan kanssa". Kiitos, Alexia, kun annoit meille aikaasi. Taas sain liikuttua, kun Tyär jutteli niin reippaasti englanniksi.
Mulla on ollut tavoitteena harrastaa liikuntaa ainakin kolme, neljä kertaa viikossa. Tavoitteeseen en ole kovinkaan monella viikolla päässyt, koska päänsärky. Ärsyttävää, kun intoa ja motivaatiota nyt kerrankin olisi, mutta pää ei anna myöten. Ja mun säryt on sellaisia, että ne pahenee ihan järkyttäviksi, jos niiden kanssa lähtee liikkumaan. Eilen kävin kuitenkin salilla, kun oli eka särytön päivä tällä viikolla. Tekipä hyvää. Pitkästä aikaa 110 kiloa jalkaprässissä, woot woot!
Amerikkalaisuudesta ei ole nyt raportoitavaa, koska olemme olleet kotona ja keskenämme. Tai no keskiviikkona kävi sähkömittarin vaihtaja, ja seppoilin sähkösysteemien kanssa. Ei voi ihminen tietää lonkalta, mikä mittari on mikäkin! Sähköasentaja oli todella kärsivällinen ja ystävällinen, vaikka mittareita ei meinannut löytyä. Ehkä näillä tyypeillä on autossa joku tyyny, johon voi sitten käynnin jälkeen karjua turhautumisensa.
-------------------------
Pitää tännekin kirjata juttu, jolle olen koko päivän naureskellut. Kun menin Mattia herättämään aamulla, hän sanoi: "Shark pack. Haipakka." Hehee. Hehehee. Ei ole kuulemma mitään hajua, mikä unen jälkimaininki tuo lohkaisu oli, koska kuulemma Matti oli ollut jo vähän aikaa hereillä ennen kuin tulin herättämään. Johdan edelleen Mattia oudoissa unipuheissa noin sadalla pisteellä, mutta ehkä tilanne alkaa nyt tasoittua. "I might be a bad runner but at least I'm not a nerd" kuittaa.
Kauniisti sanottu tuo Elsan kommentti <3 (vaikka ei ehkä täysin totta). Uskomaton miten paljon hän nyt osaa englantia...
VastaaPoistaKiitos itselle kun te annoitte aamuanne minulle! <3 Puhutaan taas niin pian kuin mahdollista, ei ollut mahdollisuutta tänään, koska meillä oli vieraita.
Hauskaa viikonloppua!
T. Alexia T. :)
Parahin Alexia, se on täysin totta minulle ja etenkin Elsalle, joten otapa nyt kehu vastaan! Olet maailman paras Elsan opettaja. Lapset ei osaa olla kaunopuheisia kohteliaisuuden vuoksi, he sanovat sen, miltä heistä tuntuu.
VastaaPoistaPuhumisiin pian!
Kiva, että Yrjö vaan käväs teillä. Meillä joku Herra Räkä kylässä ja herätteli vähän väliä viime yönä.
VastaaPoistaNo toivottavasti se Yrkkä tajus lähteä huitsin Nevadaan sieltä!
VastaaPoistaTeillä on ollut ihanat leikit Elsan kanssa <3
110kg, WHAT?? Oot rautaa!
- Sicko eiku Sikko :D -
Sikkonen, voin kertoa, että takareidet on ihan saakelin jumissa nyt! Mutta aion jatkaa isoilla painoilla, kerta jaksoin kuiteski.
VastaaPoistaR.
Voin kyllä kuvitella tuon jumin! Muista venytellä ;)
VastaaPoista-Sikkonen-
Oooo, 110kg jalkaprässissä!! Mä vedän 70kg ja viimeset tuntuu niin tuskalta.. Hampaat irvessä teen kaikki sarjat loppuun asti. Mahtava tulos kyllä :)
VastaaPoistaMimmi
Jalat on mun kehossa ainoa paikka, missä on hyvät lihakset. Niillä jaksaa prässätä!:-)
VastaaPoistaR.