Jäällä ja mäessä Välimeren auringossa

Löysimme sporttidivarin viiden minuutin ajomatkan päästä. Sieltä löytyi hyvät luistimet lapselle ja kahvakuula äidille.

Uusia luistimia piti heti mennä testaamaan. Lumitöitä ei lähimmällä kentällä ollut tehty, mutta puuhakas jenkki-isä oli tuonut pari kolaa kaukaloon, ja Matti ja tuo isä sitten pukkasivat jäätä puhtaaksi. Elsa meni huimaa vauhtia ja nousi nopeasti pystyyn aina kaatumisen jälkeen. Minä yritin opetella apinaliukua eli eteenpäinmenoa sivuttain luistimenkannat vastakkain. Tuli jäykkä lonkankoukistaja vastaan, eli ei onnannut ollenkaan. Siispä venyttelyä, venyttelyä vain, ja uusi yritys seuraavalla kerralla. Ketään ei varmaan yllätä, että Matti on aika ässä myös jäällä ja veti apinana eteenpäin tosta vain. Hauskaa meillä oli.

Luistelemisen jälkeen menimme pulkkamäkeen, joka kätevästi on siinä kentän vieressä. Aika töyssyinen mäki, mutta hyvät vauhdit siitä sai. Siellä oli paljon perheitä, mutta onneksi kaikki älysivät kulkea ylös reunasta, joten ei tullut vaaratilanteita. Kyllä talvi on kiva.

Hieman absurdilta tuntui harrastaa näitä talvirientoja hyvin lämpimässä auringonpaisteessa. Täällä kun tuo talviaurinkokin lämmittää aika voimakkaasti. Suorastaan räköttää. Oli untuvatakki vähän liikaa, joten hupparisillamme luistelimme koko perhe. Ah. Tätä kaipaan sitten joskus, kun vietän taas talvea Suomessa.