Vilinäviikko

Johan meni vauhdilla edellinen viikko. Miesi lensi San Franciscoon tiistaina, ja keskiviikkona tuli vierailulle Suo. Sen ihana laulaja oli meillä majoituksessa, ja olipas kauheen mukavata, kun oli väliaikaisella yyhoolla aikuista seuraa. Jaksoin olla vähän vähemmän kärtty äiti, kun iltaisin sai olla muunkin kuin itsensä seurassa.

Pyysin Suon ja suomalais-amerikkalaisen Kaivaman meille torstaina illalliselle. Nämä kaksi bändiä esiintyivät sitten perjantaina yhdessä, mutta siitä vähän myöhemmin. Tein simppelin illallisen, tortilloja ja chili sin carnea ja jälkkäriksi omenapiirakkaa ja jätskiä, kun ajattelin että tärkeintä on seurustella. Ja niinhän se oli. Tykkään kyllä kun on porukkaa kylässä ja saa jutustella kaikenlaista. Illan päätteeksi saimme vielä hienon konsertin omassa olohuoneessamme, kun bändit treenasivat yhteisiä biisejään. Yleensä pitää voittaa jokin kisa, jotta saa bändin olkkariinsa keikalle. Minäpä sain kaksi bändiä ilman että pikkusormeani liikautin. Mikä onni!

Perjantain keikka oli menestys. Oli tupa täynnä, ja osa halukkaista ei mahtunut sisään saliin. Ja ah, mikä musiikillinen elämys! Hienosti soittivat molemmat bändit, ja tunnelma oli kyllä katossa. Aluksi illan isäntä, ystävämme Erkki piti hauskan lämmittelypuheenvuoron. Tässä on sitä turha alkaa referoimaan, mutta mukavasti lämpeni yleisö. Bändit siis soittivat omat settinsä ja välillä muutaman biisin yhdessä. Keikan jälkeen levyjä olisi mennyt kuin kuumille kiville. Elsa ja pari kaveria, joilla on vähän suomalaisiakin geenejä, jaksoivat hekin kuunnella koko keikan. Sen jälkeen he juoksivat sitten salin viereisellä käytävällä kaiken pakkautuneen energian pois. Aivan nappiin meni siis kaikki.

Lauantaina oli taas Suomi-koulu ja teemana pääsiäinen ja palmusunnuntai. En löytänyt vitsantekotarpeita (en kyllä kauheasti ehtinyt etsiäkään), joten virvoimme pitäen käsistä kiinni toisiamme. Oli mukavaa taas olla opena. Suomi-koulun jälkeen käytimme Suon Mall of Americassa, koska pitäähän se USA:n isoimmassa "mällissä" käydä. Elsa pääsi pariin laitteeseen siellä ostoskeskuksen huvipuistossa, joten oli aika tyytyväinen tyär, varsinkin kun toinen laite oli sellainen, johon ei aikaisemmin ole päässyt. Mullehan koko MoA on aika kidutusta, kun siellä on niin kamala meteli ja liikaa käsitettävää ja liikaa kaikkea. Mutta pitää siellä aina välillä käydä.

Sunnuntaina suolaisilla oli lento takaisin. Meidän päivästä tuli sitten vilkas, kun oli leikkitrefffit ja yllätyskutsu illalliselle naapuriin. Mukavaa, kun on vilinää ja puuhaa. Se jatkuu tälläkin viikolla, kun I ja S tulevat meille kylään. Kyllä on Elsa odottanut kovasti, ja tietenkin minä myös. Ystäviä kun on eniten ikävä täällä uudella mantereella.

Ai niin, pari hauskaa videota, jolle olen iltaväsyissä nauranut. Molemmissa englanninkielinen teksti. Hahahahaaa!(Niin ja ranska kyllä kuulostaa ihanalta vaikka onkin vähän kanadalaista ranskaa)

Henri Le Chat Noir (on tosin nyttemmin myynyt sielunsa Friskiesille).
http://www.youtube.com/watch?v=Q34z5dCmC4M

Lisää hassuja kissoja, myös Elsan suosikki.
http://www.youtube.com/watch?v=KIePsbJSS04