Lepää rauhassa Gerbilly

Huoh. Kuolema kävi meidän perheessä ekan kerran tänään. Rakas rapistelijamme, rento yläfemmaaja Gerbilly Speedy Rocket kuoli tänään. Löysimme sen omasta kuutiostaan illalla, kun tulimme kotiin Elsan leikkitreffeiltä.

Oli tämä vähän odotettavissa, mutta kyllä se silti järkyttää. Eilen aamulla huomasin, että Gerbiilillä henki kulkee hurjan raskaasti ja silmät on muurautuneet umpeen. Tilanne ei ollut muuttunut miksikään tähän päivään tultaessa, joten vein gerbiilin eläinlääkärille. Hampaat olivat kasvaneet liian pitkiksi, joten ne leikattiin lyhyemmiksi. Antibiootteja ja särkylääkettä silmätulehdukseen tuli kahden viikon kuuri. Huojennuin, kun homma oli hoidettavissa ja arvelin, että kuolema jättää sittenkin tulematta.

Kerkesin tietenkin jo Elsalle sanoa, että Gerbilly paranee, koska itsekin siihen uskoin lujasti. Hieman sitten järkyttävää  tulla kotiin ja löytää eläinystävän pieni kylmennyt ruumis, joka piti vielä kaivaa talouspaperirullan sisältä. Sinne oli raukka ryöminyt kuolemaan. Elsa kauhistui kovasti kuolleen hurjaa, vierasta ulkomuotoa ja oli aika shokissa. On varmaan vielä monta päivää.

Yllättävän kuoleman edessä sitä huomaa äitinä suhtautuvansa kuolemaan siten kuin siihen on lapsena oppinut suhtautumaan. Selkäytimestä tulee nämä peruslohdutukset, että gerbiili on nyt gerbiilien taivaassa, ei ole enää kipuja ja saa kaivaa niin pitkiä tunneleita kuin ikinä haluaa eikä tule seinä vastaan. Sitä huomaakin uskovansa henkeen, "se näyttää oudolta, koska sen henki ei ole enää ruumiissa". Sellainen päälleliimattu rationaalisuus karisee pois ja vähän äkkiä. Äitiys on kyllä siksikin ihanaa, kun viimeistään tuollaisen leikki-ikäisen kanssa pitää miettiä nämä omat maailmanselityksensä läpi.

Hautajaiset pidetään sunnuntaina. Onneksi on tuo maa jo sulanut, niin saadaan jyrsijä multiin. Elsa haluaisi kutsua vieraita, olen itse vähän kahden vaiheilla. Mutta jos se on kaverin kanssa helpompaa, miksikäs ei.

Laittaisin kuvan tähän, mutta eipä tuo nyt onnistu. Koitetaan huomenna.

Edit. Eipä onnistu vieläkään kuvan laittaminen. Pöhölö Blogger!