Ryömin ulos tutkijankammiostani ja tapasin kaksi vähän niin kuin oman alan tutkijaa tällä viikolla. Vietän liikaa (työ)aikaa täällä yksin ja käytännössä pelkästään suomenkielisessä ympäristössä, kun akateeminen keskustelu ei ota sujuakseen englanniksi (no ei kyllä kauhean hyvin suomeksikaan). Ihan lukituin ja jäädyin molemmilla lounailla, kun olisi pitänyt esitellä omaa tutkimusta ja tehdä vaikutus. Huoh. Nämä tällaiset mönkään menneet kohtaamiset rakentavat muuria minun ja maailman välillä korkeammaksi, vaikka just pitäis mennä sinne maailmaan ja kohdata ihmiset, vaikka sitten sössöttäen ja mökeltäen ja mokaillen. Seuraavalla kerralla jännittää kymmenen kertaa enemmän, ja kun jännittää, sössii enemmän. Voilà, noidankehä on valmis.
Ja nyt niska-perseote itsestä ja ylös murheen alhosta. Viikko on muuten ollut ihan mukava. Sain loppurapsan lähetettyä edellisestä hankkeesta ja olen arvioinut artikkelikäsikirjoitusta. Ihan kivaa hommaa. Kotirintamalla olemme saaneet nauttia uusista pyöristä. On sellaiset retrotyyliset ja vaijerivaihteiset, eli en siis ihan niin helposti saa ketareita irti kuin ketjuvaihteisessa. Lainamaastopyörällä ajaessani multa irtosi ketjut melkein joka päivä. Kyllä kuulkaa muuttuvat kädet santapaperiksi, kun joutuu jatkuvasti hinkkaamaan niitä ketjurasvoja käsistä. Laitan kuvia pyöristä, kunhan saan otettua.
Viikonloppu oli aika vilkas. Perjantaina kävivät naapurit kujan toiselta puolelta illallisella. Oli mukavaa, ja lasagnekin onnistui pitkästä aikaa oikein hyvin. Naapureilla on nelivuotias poika, ja riehumisleikit onnistuivat Elsalta yhtä hyvin kuin viimeksi, kun näkivät. Huomasimme myös, että kaksin toisen lapsen kanssa ollessaan Elsa kommunikoi aika hyvin, mutta kun me olemme paikalla, hän odottaa, että käännämme kaiken puheen. Pitää koettaa rohkaista Elsaa kuuntelemaan ja puhumaan itse.
Lauantaina kävimme taas Suomi-koulussa. Lämpöä oli noin 6 astetta kovan tuulen kanssa, joten olimme aika kohmeessa, kun pääsimme perille. Oli taas mukava nähdä jo vähän tutuiksi käyneitä ihmisiä. Olen kahden viikon päästä sijaisopettajana Hattivateissa eli 3-6-vuotiaissa. Jännää, mutta ei hermostuneella tavalla!
Lauantai-iltana pääsimme naapuriin saunaan! Minä en käynyt, kun oli ollut pää kipeänä päivällä, mutta Elsa kävi ja nautti kovasti. Mattikin saunoi antaumuksella pari tuntia miesten vuorolla. Saunan lisäksi saimme tietenkin ruokaa, itsetehtyä pestoa ja tuoretta taimenta sekä salaattia ja vaikka sun mitä herkkua. Njam, njam. Saimme mukaamme ison laatikollisen barbeja, jotka olivat menossa hylkyyn tai kirpparille. Mukana oli myös kassillinen barbien vaatteita. Leikimme niillä Elsan kanssa koko sunnuntain. Minä harjasin barbien hiuksia ja puin vaatteita, Elsa kehitti leikin tarinan. Hyvä roolijako.
 |
| Barbiaarteemme. 80-luvun lapset ehkä muistavat näistä monetkin! |
Ikävä Suomen ihmisiä on tällä viikolla jostain syystä tullut tiheinä läikähdyksinä. Kaipaan erityisesti sitä, että kävellessäni jonnekin voisin soittaa iskälle, äitille, siskolle tai jollekin supereista ystävistäni. Vähän on ikävä sitäkin, että tietäisi tarkkaan, mistä saa mitäkin tykötarvetta ilman että pitää kauheena netistä kaivaa. Ja sitten kuitenkin ihan umpimähkään valita joku kauppa tai putiikki ja mennä kokeileen onneaan. Ihanaa seikkailuahan se toki on, mutta myös välillä väsyttävää. Nyt ois tarvetta esmes lanka- ja kangaskaupalle, hyvälle kampaajalle ja kauneushoitolalle. Niin ja jollekin vaatekaupalle, mistä löytäisin sopivia vaatteita ilman, että ne näyttävät makkarankuorilta tai säkiltä. No, pitää alkaa pommittaan noita tuttavia, jos joku vois suositella. Yhteyttä läheisiin ei silti nekään voi taikoa.
Mää mietin just eilen ku ajeltiin anoppilasta kottiin, että soitanpa Sikkolle ja olin jo melkein soittamassa kun muistin, että ainiin enpä soitakkaan ko tullee vähän kalliiksi! Eli on se mustakin jokseenkin outoa, että ei voi soittaa Sikkolle ihan tosta noin vaan, että mitä kuuluu vai kuuluuko mittään :)
VastaaPoistaNiin ja sait tuolla ikävän kirjottamisella mulle kyyneleet silmiin. Täällä mää nyyhkin työpöytäni ääressä sun kirjotukselle <3
Nuo barbiet on älyn ihania, kyllä on kiva naapurin täti teillä!
-Sikko-
Muistan hyvin viime syksyltä tuon palveluiden etsimisen ja kaiken uuden opettelun! Ikävä Suomeen oli myös aika ajoin kova, huolimatta uuden mielenkiintoisen ympäristön alkuhuumasta. Kesäloman jälkeen, kun palattiin tänne oli ihanaa, kun kaupunki tuntui tutulta ja asunto kodilta! Enkku ja tanska alkaa taittua ja elämä on helpottunut alkuajoista huomattavasti.
VastaaPoistaTsemppiä siis sinne ja vau tosiaan minkä barbiaarteen saittekaan =)
Vai sosiaalista kompurointia? Se on sun päässäs, oot niin kriittinen ittees kohtaan.Luultavasti nuo sun rehvit on menny ihan hyvin eli ei muuta ku jatkat samaan malliin, ulostaudut välillä sieltä kammiostas :)
VastaaPoistaMelkoset aarteet löysitte naapurista. Voisin kuvitella, että ainaki Elsa tykkäs. Ja olihan barbiet yks sunki lempileikeistä lapsena, pääset verestään muistoja ;) Oliko joukossapersikkabarbieta? Ite en löytäny tutunnäkösiä barbeja tuosta kuvasta. Mukavia leikkihetkiä!
Sikko, monesti ihan tartun puhelimeen ennen kuin tajuan, että ehkä ei onnaa niin hyvin sulle soittaminen!
VastaaPoistaKirsi, varasin nyt umpimähkään ajan kampaamosta. Peukut pystyyn, että nyt hiuksissani olevaa erinomaisen leikkauksen rippeitä ei tärvellä! - Ensi kesän jälkeen on varmaan sitten yhtä helppo meidän palata tänne kuin teidän Kööpenhaminaan. Meillähän on tosin sitten taas uusi talo asuttavana, mutta toivottavasti samalla alueella kuin nyt.
Kate, kiitos vain, mutta kyllä ne treffit ihan oikeesti meni vituralleen kun en saanut sanaa suustani. No, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! Persikkabarbia ei ollut mukana, mutta Timanttibarbi kylläkin, eli se, jota toivoin kovasti lapsena. Alkuperäisiä vaatteita ei juurikaan ole, mikä vaikeuttaa barbien tunnistamista. Kai ne alkuperäiset vaatteet ovat olleet niin kovassa käytössä, että ovat menneet riekaleiksi.
Hyvä asenne sulla Rakas Ystäväinen, pidä toi!!! Eli ei niistä tulevista reffeistäkään varmaan mitään tuu vaikka yrittäisitki ;) Kohti uusia pettymyksiä...
VastaaPoista